Menkääpä blogilistan sivuille ja hakekaa blogeja sanahakuyhdistelmällä "kuntoremontti äiti". Tai älkää menkö, jos olette vertaistuen tarpeessa. Siis onnistuneen vertaistuen.
Voi perkele, antakaa nyt mun olla edes se yksi onnistunut. Se Seiskapäivän selvitymistarina, joka kolmesta lapsesta huolimatta (tai oikeastaan niiden takia) onnistui hukkaamaan vyötäröltään 20cm ja vaa'an lukemista 15kg ylimääräistä. Just sellainen epätodellinen lässynlässynlääpätilää-leffa, jonka päätähti uskalsi vihdoin näyttää kuoleman- ja menettämisenpelolleen isosti keskaria, koska ei enää yksinkertaisesti halunnut olla se biitsin valas, jonka Greenpeace työntää väkisin takaisin mereen.
En yritä edes kuvitella, että voisin olla joskus samassa kunnossa kuin ennen lapsia. En edes toivo sitä. Kunhan vaan olisin paremmassa kunnossa, tyytyväisempi itseeni ja peilikuvaani ja voisin kokonaisvaltaisesti paremmin. Jaksaisin paremmin.
Jospa sitten jaksaisin löytää sen seuraavankin palan itseäni taas, kun voimia riittäisi muuhunkin kun lasten rutiinien pyörittämiseen.
Tulin ja taidan parkkeerata tasan tähän. Terveisin kotiäiti - tosin vasta yhden lapsen - joka on totaalisen kyllästynyt tekosyihin, peiliin, omaan kroppaan ja siihen, että aina on kaikki muut ennen minua. :)
VastaaPoistaIda-Mari: Tervetuloa mukaan! On se hyvä, et meitä on muitakin. Jospa sitä vaikka yhdessä tsempaten onnistuisi. Koitan tiristää aikaa uuteen postaukseen pikapikaa, oon nimittäin vähän jo edistynyt... ;D
VastaaPoista